No tämä "kesän" alku on, kuten kaikki tiedämme, ollut melkoisen vilpoista. Olen masentuneena katsonut kesäkurpitsan, papujen ja purjon taimenia, raukka-parkoja. No juu, kuulin kyllä, että niitä kotona kasvatettuja olisi pitänyt ulkoiluttaa ennen kuin ne lykkää maihin, mutta voi mun kasviksia!
Kesäkurpitsa oli aikamoisessa shokissa jouduttuaan ulos ja pavut ovat viittä vaille vainaita. Ne papuset, jotka istutin suoraan maahan, ovat vahvempia kuin muut lajitoverinsa. Kotona alkunsa saaneet on sen näköisiä että jos sieltä yhtäkään papua tulee, niin se alkaa lähennellä ihmettä. Suoraan maahan istutetuillakaan ei asiat ole hyvin, yhdet lehdet ovat saaneet aikaiseksi ja kasvu onkin sitten jymähtänyt siihen. Kesäkurpitsa on nyt jo saanut pari lehteä lisää, mutta kyllä tuo kitukasvuista on.
Purjot... No joo, antaa olla.
Mutta sen sijaan sipulit kukoistaa ja kasvaa komeasti, niissä on niin komiat varret että huh huh! Ja porkkanat vetää vartta ja juurta kilpaa sipuleiden kanssa. Niitä olen jo harvennellutkin, sain hevoselle muutamat natustelupalat ja itselle otin neljä suurinta harvennusta, olkoonkin että olivat pikkurillin paksuisia miniporkkanoita. Pilpoin ne silti ruuan joukkoon, jee! :)
Perunoissa on upeat varret, mutta epäilin hieman pottujen puutetta juuristossa. Karihan tutki pelkoni oikeaksi, hän oli kurkkinut omia pottujaan ja todennut ettei siellä perunoita kyllä ollut. Pahus. Suurin osa mun istuttamistani potuista on siikliä, mutta kolme vai neljä puikulaa pääsi kanssa multiin. Olisikohan pohjoisen oloihin tottunut puikula tehnyt perunoita..? *hymyilee toiveikkaana*
